Moskovassa

Saavuimme tanaan aamulla moskovaan, heti ensimmaisena oli suunnistustehtava, eraan ystavan nimelta Anton koti piti loytaa osoitteen ja metroaseman perusteella. Tama onneksi sujui miltei ongelmitta. Saapuminen Antonin taloon oli ikimuistoinen, ensin meinasimme jaada hissiin jumiin. Kun vihdoin konysimme kamoinemme viidenteen kerrokseen ja loysimme oven, Antonin oven kahva irtosi ja Anton piti heti ensimmaiseksi oppitunnin siita etta kynnyksen yli ei katella Venajalla. Tulemme varsin hyvin juttuun Antonin kanssa, han soitteli kanssamme hostelleihin ja neuvoi rekisteroitymisessa. Kavimme valilla syomassa sasnikit, mika oli kasvissyojan vatsalle koetinkivi. Ainakaan tahan mennessa ei ole kuulunut burlur. Tanaan on kylla nukuttu ihan simona, ensin hieman aamulla, sitten hieman paivalla, saapa nahda miten illalla kay. Kohta nautimme paivalliseksi venalaisittain tattaria ja nakkeja.

Muutama sananen edellisista paivista. Neljas paiva pietarissa kului eremitaasia katsellen. HIrveasti oli siella porukkaa, mutta iloinen yllatys oli se, etta paasimme JOnin kanssa opiskelijoina _ilmaiseksi_ sisaan. Taytyy sanoa, etta paikka oli ainakin hintansa vaarti. ;) Juoksimme aika vauhdilla osastoja lapi, mahdoton sanoa, kuinka suuri osuus saleista kaytiin lapi, mutta ainakin tuli kuva siita etta suurin osa kaytiin(?) Minua kiinnosti eniten taysin kasittamattoman nakoiset patsaat, kun taas leonardo da vincin tyot ohitimme olankohautuksella. Niinpa niin, mika tekee taulusta suuren, ilmeisesti tekijan nimi. Tassa siis taideummikon nakemys.
Hieman ennen poistumista paasimme viela tsekkaamaan impressionistikokoelmaa, minuun teki suuren vaikutuksen Monet'n suuri taulu Pond at Montgeron, tuijottelin sita pitkaan ja elin taulun maisemassa.

Neljantena paivana ilmeni JOnin terminaattoripuoli.